Ajoimme Morzinesta kauppareissun jälkeen Thononiin Genevejärven rannalle ja tankkasimme auton ennen Sveitsin puolelle siirtymistä. Nukuimme keskiviikon vastaisen yön matkan varrella jossakin Sveitsin puolella ennen jatkamista. Reitti kohti Tsekkiä kulki Zürichin, Innsbruckin, Salzburgin ja Wienin kautta Brnoon ja sieltä Olomouciin, missä on tarkootus käydä katsomassa kanoottia.
Sveitsin tietullit maksoimme koko vuodeksi jo ensimmäisellä kerralla rajaa ylittäessä, maksupisteestä kun ei oikein voinut edes ajaa ohi. Olimme ajaneet tyytyväisinä Itävallan läntisen sakaran poikki ilman kyselyjä tiemaksuista (tunnelimaksu Sveitsin puolelta tullessa) mutta toista kertaa Itävaltaa lähestyttäessä Salzburgin suunnalta huomasin useammankin huoltoaseman mainostavan myyvänsä tiemaksutarroja (Vignette), mutta vasta aivan rajalla pysähdyimme (ajettuamme viimeisen myyntipaikan ohi, tietysti), emme ole aikaisemmon Itävallassa käyneet eilä käytäntö ollut tuttu. Internetin ihmeaikoina kävin huoltoaseman ilmaista nettiä käyttäen tarkistamassa että miten sen tietullin kanssa on ja niinhän sionä sitten sompailtiin takaisin myyntipisteelle. Eikä rajalla tarroja tosiaan ollut myymässä. Tällä kertaa vaihtoehtona oli ostaa 10 päivän versio koko vuoden maksusta.
Päivän aikana ajoimme Wieniin, missä kävimme katselemassa kaupunkia ja jäimme leirintäalueelle yöksi. Huonosti nukuttu yö painoi sen verran, että kunnon yöunilla olisi käyttöä ennen kuin on aika pyyhkäistä Puolan läpi enempiä pysähtymättä. Liettuassa olemme luvanneet olla perjantaina illalla, matkaa Wienistä noin 1100 km. Leirintäalue oli aivan Tonavan rannalla lähellä keskustaa ja melko iso. Teltta-alueella oli paljon pyöräretkeilijöitä.ystytimme teltan ka lähdimme käymää ruoka- ja kaasuostoksilla. Ruokaa löydettiin, mutta kaasua ei saatu. Vaikuttaa siltä, että saksankielisessä Euroopassa ei tunneta Primuksen keittimien käyttämää kierreliitäntää. Seuraavalle reissulle siis tarpeeksi kaasua mukaan. Palattuamme leirintäalueelle saimme huomata muurahaistenkin asuttavan samaa tonttia ja poissaollessamme maahan jätetyt laukut olivat täyttyneet elämästä. Onneksi sisäteltta oli kunnolla kiinni ja suurin osa kamppeista autossa, joten eipä sinä isompaa vahinkoa sattunut.
Saimme nukkua muurahaisilta ja muiltakin rauhassa ja jatkoimme matkaa kohti Tsekkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti