Jokohan se talvi tulis..

Tänä vuonna lumet on tulleet ja menneet jo moneen kertaan.. jäisivät nyt, loskakeliä  kurjempaa ei olekaan. Juuri nyt on taas todella lumista ja talvista, toivottavasti tämä lumi nyt pysyisi pitkälle kevääseen.

Eilen ajoin lenkin Rajavillit-seikkalutiimin kanssa Nastolan Lapakistossa, lunta oli paikoin jo haitaksi asti, kun vastasatanutta lunta ei oltu vielä tallattu. Kovatehoinen lenkki pitkästä aikaa, etanavauhtia kolmen tunnin tunkkaus ja treenipäiväkirjan rasituskäppyrä punaiselle pariksi päivää. Jalka kesti yllättävän hyvin, että kyllä aika on parantanut tai siis ennemmin uskon, että tämä ihmisen uskomattoman kekseliäs keho on keksinyt keinon kompensoida. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että magneettikuvissa näkyi jotain kun postilaatikkoon tupsahti kutsu kirurgin juttusille tammikuun 22. päivä. Treenimotivaatio kasvaa entisestään, mieli tekee maksimoida lähtötila, jos todellakin operaatioon päädytään, että pakkolevon jälkeen palautuisi mahdollisimman nopeasti entistä ehompaan kuntoon. Ja vaikka voisi alkaa taas asettaa itselleen kisallisia tavoitteita.

Äkkilähtö Tuulonen Adventureen

Se siitä yksinomaan kintun kuntouttamiseen keskittymisestä, sillä armaan puoliskon tiimitoveri ei lähdekään lauantaina viivalle Tuulonen Adventuressa Lammilla, vaan me startataanki yhdessä. Kisa on kohtuu lyhyt, ennakkotietojen mukaan kilpasarjalle 50-60 km (juoksu, pyöräily ja melonta + questit), toisaalta se tarkoittaa, että pitäis mennä lujaa. Ja lujaahan minä en just nyt pääse. Mutta koska mieli vetää osallistumaan, lähdetään kun kerran mahdollisuus tuli. 

Alan olla entistä varmempi omassa diagnoosissani tuon takajalan kanssa, että piriformis kinnaa hermoa ja valtimoita -> takareiden ja pohkeen voimattomuus. Piriformislihas sijaitsee isojen pakaralihasten alla ja vastaa jalan ulkokierrosta. Jalkaan kulkeva iso hermo kulkee tämän lihaksen alta tai läpi harvoissa tapauksissa.  Pehmeällä työtuolilla istuessa ei ongelmia juuri ole, mutta surfskin kovassa istuinkaukalossa on epämiellyttävä istua ja Gullö runtin parituntinen puudutti jalkaterän. Olen myös yrittänyt hioa kajakkimelontatekniikkaa ja selän kiertoa on turha edes yrittää saada toimimaan, kun takapuoli ei todellakaan halua kiertyä istuinta vasten. 

Piriformis syndrooma muistuttaa aika paljon tuota aikaisemmin säärestä hoidettua lihasaitioahtaumaa (chronic exertional compartment syndrome) sekä oireiltaan että hoidoltaan: hierontaa, venyttelyä, kylmää jne, myös jumppaa suositellaan. Kuten lihasaitio-ongelmatkin, minulla tämä reagoi pelkästään rasitukseen, levossa tuskin huomaan. Pitää myös koittaa käyttää loput lähetteen fysikaalisesta ongelman ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisykeinojen kartoittamiseen, sillä vielä on kysymysmerkki, että johtuuko ongelmat ylirasituksesta (kova MTB-lenkki kireillä kintuilla), lihasepätasapainosta (spinningistä vahvempi oikea jalka), lihaskireydestä, kieroonkasvaneisuudesta (skolioosi), vääristä kengistä (pronaatiotuki kylläkin ainoastaan suunnistuskengissä, jaloissa melkoinen supinaatio) vai mistä. Paljon on mahdollisuuksia, varsin todennäköistä lienee, että useammat tekijät, ellei jopa kaikki, vaikuttivat ongelman äitymiseen. 

Lihasaitio-oireyhtymä :(

No niin. Johan tässä onkin pitkään reenattu ilman vammoja ja vaivoja. Nyt kuitenkin diagnoosina säären etuosan lihasaition ahtauma, ilmeisesti veitsen terällä ollut rasitustila ärtyi TdT:n riekkumisesta, ja lihaksen aineenvaihdunta meni sekaisin. Tästä hyvästä kintussa esiintyi rasituksessa halvaannuttava kipu ja nilkan koukistusliikkeen katoaminen, kun lihas "tukehdutti" itse itsensä ahtaan aitionsa sisälle. Oikea diagnoosi tuli jo toisella lääkärikäynnillä, ensimmäinen reissu yleislääkärille johti päivystyslähetteeseen ja pitkään iltaan Tampereella Acutassa laskimo/valtimoultraan odotellessa. Toisella kertaa lääkäriin Lahdessa Mehiläisen liikuntaklinikalle ja diagnoosi tuli alta aikayksikön. Olipa hienoa käydä lääkärin puheilla, joka todellakin ymmärsi asiani ja vielä vammasta aiheutuvan mielipahan. Hoidoksi 10 kerran lähete fyssarille. 

Fyssarin kanssa kävi yhtä hyvä tuuri, vielä samalle päivälle pääsin Lahden hierojakoulun opettajan käsiteltäväksi eikä siinä ensinnäkään moitteen sanoja säästelty, kun hän katsoi jalkojen yleiskunnon ensin läpi. Kaikki ongelmakohdat sinällään on kyllä olleet itsellänikin tiedossa, mutta että olisin niin jumissa, kuin osoittautui, en ollut uskoa. Lisäksi jatkossa täytyy olla tarkka kenkien sopivuuden kanssa, on kuulemma alttius vaivasenluille :(. No, ensimmäinen kerta käytettiin ongelmallisemman jalan aukaisuun ja lähes tunti meni säären ja pohkeen hierontaan. Tuntui, voin kertoa. Onneksi kuitenkin vaikutti, että lihakset antavat periksi. Pohkeen puolelle syntyi kauniin kirjavat mustelmat. Lisäksi pääsin testaamaan kinesioteippauksia helpottamaan painetta sääriaitiossa (allaolevassa kuvassa säären etupuolen teipit). Kotihoitona tässä vaiheessa lepoa ja kuuma-kylmä-suihkuja.

Toisen kerran kävin tapaamassa fyssaria keskiviikkona, jolloin vasen jalka käytiin uudestaan läpi, joskin se oli onneksi jo huomattavasti paremman tuntuinen fyssarin käsiin ja osa ajasta käytettiinkin jopa pahemmassa jamassa olleen oikean jalan selvittelyyn. Oikea jalka ei ole oirehtinut, mutta olisi kuulemma ollut vain ajan kysymys koska sekin olisi vetänyt itsensä aukeamattomaan jumiin. Jumit aivan samoissa kohdin kuin vasemmassa. Ja jälkeen samanlaiset mustelmat. Tällä kertaa teipit molempiin koipiin ja sekä sääreen että pohkeisiin. Kuuma-kylmä-hoidot jatkuu, pilatesrullalla möyhennystä, venyttelyä ja liikuntaa kivun sallimissa rajoissa eli kivuliaalle alueelle ei saa mennä, sillä se tarkoittaa happivajetta lihaksessa ja takapakkia paranemisessa. Tämä mielessä kesän tavoitteista jäi nyt Jukolan 6. osuus pois ohjelmasta, Venlojen ankkurin käyn suorittamassa vaikka sitten kävellen, jos ei juoksemaan pysty. 

Kinesioteippaus helpottamaan painetta säären etummaisessa lihasaitiossa ja rentouttamaan pohjelihaksia.