Jukolan startti: -7

Viikon päästä lauantaina klo 22.30 pamahtaa Jukolan viestin startti, pari tuntia siitä ja alkaa olla meikäläisen aika läksiä metsään 2. osuudelle. Tänään oli tarkoituksena käydä juoksemassa pidempi lenkki, fiilistellä miltä kroppa tuntuis. Oletusarvona oli tietenkin vahva fiilis kahden lähes täyden lepopäivän jälkeen, mutta tahmeaa oli meno, ainakin se tuntui varsin raskaalta etenkin ensimmäiset kilometrit. Kyllä se tossu sitten liikkui ihan kohtuudella tuntemuksista huolimatta, mutta taitaa olla paikallaan ottaa aika rauhallisesti tuleva viikko, koittaa oikeasti kerätä voimia yön pimeille hetkille. Tosin vähäisen (=olemattoman) suunnistusharjoittelun vuoksi vauhtia ei kyllä metsässä voi pitää.. parempi varmasti rastille kuin päättömästi sinne tänne.

Ja muuten, Dulché de Leché on HERKULLISTA. Jälkkärinä tänään vaniljajäätelöä, vadelmia ja reilusti kyseistä karamellitahnaa.. slurps.

Jalkojen (ja pään?) säikyttelyä

Eilen ensimmäinen jalkalenkki pitkään aikaan, kaiken spinningin ja matkustamisen jälkeen. Osoitteena oli Wadi Naqap ja ylämäki. Ilman isompia lämmittelyjä ja homma tuntuikin alkuun siltä, ei vaan sovi mulle tuommonen lähtö. Kyllä se sitte mäen loppua kohti alko kulkea ku vähin erin sai hapot jaloista. 50 min yhtä ylämäkeä oli myös uuden tuntuista kun kotona 50 minuutissa ehtii 7-8 mäkeä ylös alas, silti 25 min juoksua alamäkeen, välillä varsin jyrkkään sellaiseen, otti enemmän voimille ja jalat ovat tänään tönköt, mutta eivät kamalan kipeät. 1h 22 min ja 6,7 km.. ei paljoa vauhti päätä huimaa tuollaisissa mäissä. Hotellit Nepalista on varattu, viimeistelylenkki perjantaina.. Huh, sieltä se tulee vähitellen.

@UAE 17.12.2011-8.1.2012

Kiirettä pidellessä viimeiset hommat sateisessa ja tuulisessa Etelä-Ruotsissa pakettiin, kamppeet kasaan ja entistä etelämmäs joulua viettämään (pakoon?). Ei tosiaan kiire hellittänyt ennen junaan nousua, mutta täällä ollaan, reissussa seuraavat reilut kolme viikkoa, joista kaksi Ras Al-Khaimahissa ja yksi viikko Nepalissa. Ja Nepal tarkoittaa seuraavaa juoksua, 70 km Annapurnan maisemissa. Vähän meinaa perhosia pyöriä jo vatsassa, varsinkin kun vauhdikkaan lennonvaihdon ansiosta matkatavarat ovat edelleenkin matkalla, jossain. Siellä on niin hyväksi havaitut kengät, vaellussauvat kuin otsalamppukin kaikista muista kamppeista puhumattakaan. Toivottavasti huomenna olisin taas roippeideni kanssa samassa osoitteessa ja pääsisi tekemään viimeistelytreeniä mäkeen - sitä kun on myös Nepalissa luvassa vaikka "vain" 3210 metriin näyttäisi korkeimmillaan reitti vievän.  

http://annapurna100.com/wp-content/uploads/2011/03/Annapurna100-pokhara-nepal-01.01.2012-ultra-trail-race-document-v1.0s.pdf

Arvosana ala-arvoinen

Ala-arvoisen voisin antaa itselleni valmistautumisessa huomiseen juoksuun. Kuluneen seitsemän päivän aikana olen ajanut 6 kohtuullisen intensiivistä spinningtuntia ja kiipeillyt kolme kertaa - yksi ainoa oikea lepopäivä tänään. Ei se 52 kilometriä maastossa kuitenkaan NIIN kevyt keikka ole, vaikka varsinaisesti ei pitäisi olla epäilystä urakan suorittamisesta 9 tunnin aikarajan puitteissa mikäli nyt ei mitään mullistavaa vastoinkäymistä ilmeenny. Huomennapa sen sitten näkee, miten on lataaminen onnistunut. Sen sitä levottomasta sielustaan ja jaloistaan saa maksaa.

Pari viimeistä päivää on nyt tullut syötyä enemmän pastaa, tänään olen sitten viimeistellyt energioita pähkinöillä ja Naturgodis-jugurtti- ja suklaaherkuilla. Huomenna mukaan lähtee maltolla terästettyä urheilujuomaa, pari energiapatukkaa ja vähän suklaata. Matkalla on kolme huoltoa, joista ainakin saa lisää juotavaa ja syötävääkin siellä pitäisi olla - periaatteessa reissusta pystyisi selviämään juomavyöllä, mutta harjoituksen vuoksi ajattelin ottaa repun. Tietä reissulla on sen verran, että kengiksi pääsee Asicset, toivottavasti jalat ei ota nokkiinsa. Jalat on rasvattu ja raspattu hyväksi. Lähinnä epäilyttää tuo oikean jalan pikkuvarvas, johon tulee aina rakko teippasi sen tai ei, nyt ainakin yritän selviytyä ilman teippausta. Näillä mennään! Kelissä ei pitäisi olla valittamista, jaffaa ja +20 astetta lokakuun ensimmäiselle päivälle..

Nii, joo, määhän sain uusia leluja :). Lainasin otsalampun (Petzl Myo XP) J:lle UTMBhen ja ajattelin saavani en takaisin ajoissa, mutta jo reilu viikko sitten huomasin metsässä juoksemisen liki mahdottomaksi ilta-aikaan ilman keinovaloa. Matkaa jatkossa valaisemaan tilasin Outnetistä maanantaina Led Lenserin H7R:n ja se tuli tänään. Huomenna ei tarvi valoja, mutta jospa jalat kantais jo ens viikolla testaamaan. Painoltaan tuntuu olevan kohtuullisen kärpässarjalainen, kolmella AAA paristolla/NiMH akulla 140 lumenin valoteho. Luulis näkevän jalkoihinsa - ehkäpä jopa pyörän renkaan eteen.