Viikon vaihtuessa uuteen meni kesäiset kelitkin. Hyytävän kylmiä aamuja, sadekuuroja ja tuulista. Niistä oli viikon säät ja sitä myöten lenkkikelit tehty. Selkeä kesän merkki oli kuitenkin viimeinen kouluviikko perusopiskelijoille, meillä jatko-opiskelijoilla on tosin vielä pari viikkoa kursseja jäljellä. Sitten pitäisi ehtiä tehdä vähän keskittyneemmin töitä pari viikkoa ennen kuin on aika lomailla 4 viikkoa. J:n lennot varmistuivat, 29. kuluvaa kuuta alkaa mullakin loma. Sitä ennen on kuitenkin edessä Jukolan viesti ja juhannus, jonka vietosta en vielä oikein tiedä, tekiskö töitä vai keksiskö jonku sopivan haasteen pidemmälle viikonlopulle. Ehkä ensimmäinen, kun lomasuunnitelmat on kuitenkin aika aktiiviset ja kroppaa on tullut kevään aikana kiusattua ihan kohtuudella, että lepohommatkaan ei taitas olla ihan tolkuton ajatus..
Kulunut viikko alkoi ihan oikealla lepopäivällä. Viime viikon lopulla yritin muistuttaa itselleni, että juostakin pitäis. No tiistaina oli sitten hölkkälenkin vuoro. Eihän siitä mitään tullut. Tuskaisen jäykkää, hidasta ja vastahankaista oli meno. Vasemman jalan oireetkin ovat palanneet. Jossakin siis kanittaa joku, liekö lihas vai hermo vai mikä, mutta menee ja tulee. Oli siis kohtuullisen masentavat reilut 8 km. Yritin antaa itselle anteeksi, kaipa sunnuntainen vielä painoi kintuissa vaikka pyörän päällä sitä ei edes huomannut. Ehkä vähäinen energioiden lataus lenkin aikana hidasti palautumista. Jatkossa siis pitäis testata syödä, vaikka ei ois niin nälkäkään, sykemittarin mukaan päivän aikana kului kuitenkin se reilu 4500 kcal.
Keskiviikkoiseen tapaan ajettiin intervalleja spinningissä, taas lyhyitä. On kyllä työläs tunti, mutta ah, silti niin palkitseva. Koko alkulämmittelyn ajan jalat ihan tahmassa ja sykkeiden nostaminen vaikeaa. Vielä toinen ensimmäisistä 2 min pitkistä intervalleista oli ihan kamala, 85 % maksimista tuntui ihan järkyttävältä. Kummasti kuitenkin sen kärsimyksen jälkeen lähti rullaamaan ja loput intervallit meni ihan ok ja jalat tuntuivat tunnin jälkeen paremmilta kuin ennen. Torstaina annoin taas aikaa jaloille ja sydämelle palautua, matalilla sykkeillä ja jalkoja säästellen meloen rennosti kaupungin rantaviivaa seuraillen, melontatekniikkaa fiilistellen. Kieltämättä kiusaus saada oikean kokoiset mela ja kajakki kiehtoo, mutta taitaa olla ajankohtaista vasta ens kesänä. Tälle keväälle on näitä varustehankintoja tullut jo ihan riittävästi.
Perjantaina päätin ulkoiluttaa sekä autoa että itseäni Hallbyn majalla, sikäläinen kymppi ("milen") on kohtuullisen vaativa mutta hauska lenkkipolku. Fiilis oli hyvä, joten ajattelin pressata vähän ja testata mitä vauhtia pystyy mukavasti pitämään yllä antamatta itselleni lupaa kävellä ylämäkiä. Keli oli kurja, kylmää ja sateista, mutta juoksu kulki ok, paremminkin kuin vain ok. Eihän se nyt kymppi tuntiin oo mitään, ku vertaa muihin, mutta mulle se on erittäin hyvävauhtinen lenkki ja tiistain tahmea meno oli onneksi tilapäinen häiriö. Illan päälle auttelin vielä IF Hallbyn miehiä Cykelrallarnin järjestelyissä.
Lauantaille oli suunniteltu MTB-ajelua poluilla, jotta poisjäänti Cykelrallarnilta tuntuisi oikeutetulta. Uusi hittaut.nu-kartta reppuun ja vanhoja ja uusia polkuja pitkin kohti Hallbytä. Pyöränä tällä kertaa Enska, onhan se vähän raskas hinata ylämäkeen, mutta sitä iloa kun on juurta ja kiveä polulla poikittain, pelkkää riemua. Lenkistä tuli pitkä ja paljon mahtui mukavaa polua matkalle. Karttateline pitäisi taas jaksaa köyttää kiinni fillariin, kyllä se uusien polkujen kartoittaminen parhaiten sen kanssa onnistuu. Sunnuntaille on enää jäljellä kevyempi päivä, spinninkiä pitäisi käydä ajamassa tunnin verran keskustassa. Toivottavasti tunnille tulee hieman enemmän kuin vain kourallinen ajajia. Tulevalla viikolla on Ruotsin kansallispäivä keskiviikkona, mikä tarkoittaa vapaata töistä ja MTB-lenkkiä Hökensåsissa. Kylmä keli näyttää jatkuvan, mutta onneksi on ainakin vielä säätiedotteissa kuivaa luvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti