Joululoma!

Vihdoin torstaina oli aika pakata laukku ja suunnata Suomeen! Yli kaksi viikkoa kotimaassa sisältäen Oulua, Kuusamoa ja Lahtea. Hiihtoa, lumikenkäilyä ja muuten vain eloa.

Eilen perjantaina pääsin talven ensimmäiselle hiihtolenkille Lahden talvitaikamaahan.. Puut olivat kuurassa ja melkein täysi kuu värjäsi maailman hopeiseksi. Vaikka liu'ut olivat hieman horjuvia niin riemu oli suunnaton. Vaikka sekä juoksu ja pyöräily ovat mukavia harrasteita, niin kyllä kausiurheilujen pariin pääseminen on hienoa. -13 asteessa meinasi jo vähän tuntua tapeelliselta lisätä yksi kerros housuja suojaamaan helposti kylmettyviä reisiä, saapa nähdä miltä Kuusamon -25 tuntuu..

Nyt Jyväskylässä Volvon nokka kohti Pohjoista. Hyvää joulua!

Talvilenkillä

Aurinkoinen talvisunnuntai houkutteli ulos pienelle lenkille, vaikka eilisen maratonspinning tuntui edelleen jaloissa. Lisäksi tuntui siltä, että suksimiskauden aloitusta voisi pehmentää vähän jatkamalla punnerrus/hiihtoergo-harjoitteluilla salilla, salilta kun piti käydä hakemassa eilen sinne jättämäni pyöräilykypärä. Ensimmäisen kilsan jälkeen talvipoluilla tallustelu alkoi tuntua ihan OKlta, ehkä niille pääsee vielä pyörälläkin tämän talven aikana! Jalassa tänään Sarvan Xero -nastalenkkarit ja Icebugin säärystimet, ei ole liukasta eikä palellu tai kastu nilkat. 

"talvirenkaat"

Kolme kokonaista viikkoa vuotta jäljellä

Syksy on mennyt ja talvi tullut, tänne eteläänkin ajoissa! Pakkanen saa posket punertumaan ja hymyn kareilemaan suupielissä. Niin se vain on, talvi on tämän ihmisen parasta aikaa. Tai, kyllä kaikkia vuodenaikoja tarvitaan, mutta silti talvessa ja lumessa on jotain erityistä. 12 yötä on vielä jäljellä ennen kotiin matkustamista jouluksi, pitkä joulutauko yksinäisyyteen on enemmän kuin tervetullut. Paluut Lahdesta Jönköpingiin ovat olleen jokseenkin kivuliaita.. Viime viikonloppuna ehdin muutamaksi päiväksi Lahteen ja käytin mahdollisuuden viedä mukana suksia ja talviulkoilukamppeita joulua odottamaan - en laskenut sen varaan, että talvi olisi tullut samassa rytäkässä tännekin. Ja pysynytkin vielä. Nyt kaduttaa, sillä en pääse hiihtämään, vaikka ladut alkavat olla kunnossa. Menneen viikon treenit ovatkin koostuneet Lahdessa hölkätyn 3 tunnin lumijuoksun jälkeen neljästä spinningtunnista (ma, ti, to ja pe) ja vielä tänään lauantaina ajetaan Cykellistan-porukan kanssa 3,5 tunnin spinningmaraton. Keskiviikkona kävin salilla tekemässä kevyen punnerrus-vatsalihas treenin samalla kun aktivoin vasenta jalkaa, joka on taas osoittanut vastustavansa kovempia treenejä. 

Vihdoin törmäsin omasta mielestäni hyvään ravintoblogiin, jossa ilman turhaa pönkittämistä puhutaan asiaa viemättä asioita mihinkään äärilaitaan. Pöperöproffa Patrik Borg haluaa saada syyllisyyden pois syömisestä ja kehottaa ihmisiä syömään monipuolista laaturuokaa. 

Mutakylvyt jatkuu

Marraskuu on jo lähellä loppuaan, mutta pakkasista ei ole tietoakaan. Pitkä ja märkä syksy alkaa ottaa päähän.. onneksi ensi viikolle on jo luvassa pakkasia. Pakkaset eivät ole kuitenkaan ensi viikon kohokohta, vaan pääsen taas käymään Suomessa! Taaskaan ei ehdi Lahtea pohjoisemmaksi, mutta onhan sekin jo jotain.

Edellisestä kirjoituksesta on taas vierähtänyt aikaa, mutta jotenkin on ollut niin kiirettä, eikä arkipäiväisiä asioita kummallisempaa ole tapahtunut, niin ei ole tullut kirjoiteltua. Päässä pyörii monenlaisia ajatuksia tulevaisuuden kuvioista, etänä elämisen jatkaminen ei oikein houkuta ja ratkaisuvaihtoehtojen pohdiskelu on vienyt useampaan otteeseen yöunet. Toivottavasti joulukuu tuo tullessaan vastauksia.

Eilen kävin tarkoittamassa demoneja pään sisältä juoksulenkillä otsalampun valossa, eikä mutatilanne metsässä ole helpottanut eikä kaikkia paikkoja lampun valossa huomannut.. Viimeisin hankinta lenkeille ja erityisesti salille on SPIbelt, jossa kännykän kantaminen onnistuu loistavasti, eikä tavaroiden helmistä todellakaan tapahdu. Alun perin ostin vyön, jotta salilla treenatessa saisi musiikin kätevästi mukaan, kun hauiksen ympärillä  pidettävää taskua en pysty käyttämään (hieman ihmetyttää ne, jotka pystyvät painoja niin nostelemaan, vaikka ei nuo minun hauikset nyt niin erikoisen isot ole) ja tarinoiden takataskussa soitin haittaa vatsalihakset treenaamista. Vyön avulla haitan voi pyöräyttää sille kentille, jossa se on vähiten edessä.

2 viikkoa vielä

2 viikon päästä on aika poiketa Suomessa, armas aviomies palaa viimein kahden vuoden Arabiemiraattien komennukselta..

Muuten ei auringon alla ihmeellisempää, harmillisesti hienot kuulaat syyspäivät on muisto vain ja ulkona vallitsee taas +10 astetta ja harmaus. Spinninkiä piisaa, mutta tulipa eilen hankittua ylävartalojumi TRX-treenillä. Jos kotiin jonkin kuntolaitteen hankkisin, niin tuosta alottaisin. Yksinkertainen systeemi, kattoon keskeltä ripustettava nauha, jossa on kahva kummassakin päässä ja korkeus on säädettävissä. Oman kehon painolla saa uskomattoman tehokkaan voimatreenin aikaiseksi ja on kokonaisvaltaista treeniä, kun suurimmassa osassa liikkeistä korsetti täytyy olla hallitusti kasassa, jotta suorittaminen onnistuu.

Viikonlopulle olisi tiedossa ainakin MTB-lenkki, pitää kuulostella mihin muuhun elimistö on suostuvainen. Pari yötä on mennyt pyöriessä pitkälle aamuyöhön, syke lyö vaihteeksi mitä sattuu ja iho tuntuu kuumeiselta. 

Syyssäätä ja reeniä

  

Polar training load

Syksyn tullen olisi kai hyvä pitää jonkinlainen lepo/kevyempi jakso, jotta kropan saisi kuntoon ja innon kohdilleen ennen talvikauden kivojen aktiviteettien alkua, mutta taas on livahtanut paremminkin ylirasituksen puolelle tämä liikuntaintoilu.. Paljon on ollut spinningtunteja ja lisäksi olen halunnut käyttää kauniit ja jopa kuulaat syyspäivät jossain määrin ulkoiluunkin, jotta pahimpaan aikaan jaksaisi tuijotella sadetta ikkunoiden läpi. Kaiken hyvän lisäksi lauantaille oli tarjolla yhteislenkki maastopyörällä, en vain voinut kieltäytyä enää lenkkiseurasta, vaikka arvasin, ettei vauhti pysy puhutussa rauhallisessa. Niinpä lauantaille tuli ajettua 86 km vk-lenkki tyhjillä jaloilla (ks. sports-track alla) ja sunnuntaille kaavailtu (pitkä) juoksu sai jäädä kyllä suorittamatta. 

Kai treenaamisella on ollut jotain vaikutustakin, kävin menneenä maanantaina työnantajan tarjoamassa hyvinvointitestissä, johon kuului haastattelun lisäksi verenpaineen, kolesterolin, verensokerin ja hapenottokyvyn mittaukset. Kokonaiskolesteroli ja verensokeri olivat jopa edellisiä mittauksia paremmat, 4,48 ja 3,8 mmol/l. Veren yläpaine paineli 140 mmHg pinnassa (liekö ollut pyöräilyllä ja porraspyrähdyksellä jotain tekemistä asian kanssa) ja BMI jumii siellä 23,4 pinnassa (vuosi sitten haaveilin kevenemisestä, rasvaa on tainnut lähteä, mutta painoa ei). Hapenottokyvyn mittaustulokset yllättivät positiivisesti, mutta saivat myös pohtimaan testin luotettavuutta, epäsuora pyöräergo oli siis kyseessä ja 150 W näkyy olleen teho. Hapenottokapasiteetti 4,3 l/min -> näillä kiloilla VO2max 62 ml/(kg*min), mikä siis vastaisi huippu-urheilijan hapenottoa ja siksi epäilen tulosta. Polar ja Cooperin testi viittaavat ennemmin jonnekin 55 ml/(kg*min) tietämille.. No, pitää yrittää päästä tekeen kunnon testi joskus tässä jahka ylirasituksesta on palauduttu.

Valopäänä metsässä vol 1

Syksyn pimeys hiipii kaupunkiin yhä aikaisemmin, mutta mitäpä tuosta, valot kypärään/päähän ja lenkille. Vanhoista tutuista poluista tulee taas kuin uusia. Tänään avasin kauden hiekkatie/polkuajelulla, sateiden jälkeen metsässä oli todella märkää, mutta eipä se riemua juuri lannistanut, hymyn kare jäi metsästä mukaan. On se spinning ihan kivaa, mutta ei ole silti ulkopyöräilyn voittanutta.

Cykellistan MTB thursdays 2012-10-04