Eilen lähteminen meni niin myöhään että ajoimme vain Helsingborgiin ja leiriydyimme yöksi startataksemme aamulla hyvissä ajoin. Yövyimme Råå vallar resortin campingalueella, joka oli erittäin hieno (vähän turhankin hieno meidän tarkoitukseen) ja viihtyisä alue Helsingborgin eteläreunalla meren rannalla. Nukuimme teltassa ja testasimme hankkimaamme isoa ilmapatjaa ensimmäisen kerran. Vierasvuodekäyttöön tarkoitettu 20 cm paksu ja 160 cm leveä patja tekee kyllä teltassa nukkumisesta luksusta. Ainoa harmitus oli lintujen pitämä elämä, mutta minkäpä sille.
Kohtuullisesti nukutun yön jälkeen pääsimme kello 7.15 lautalle Helsingöriin (kesäaikaan lauttoja kulkee vartin välein). Seuraavaksi navigaattoriin Rödby ja suunnaksi Saksa. Helsingörin lautalta ei kannata lähteä ihan tyhjällä tankilla, sillä ensimmäiselle helposti moottoritien varrelta löytyneelle huoltoasemalle oli noin 50 km. Kyseisen Shellin automaattikahvi ei ollut kyllä mitenkään maistuvaa. No, karisipa unihiekat silmistä ja tankki täynnä matka jatkui. Rödbyssä olime hieman ennen kymmentä, lautta lähti 10.15 ja Puttgardeniin rantauduttiin 11 maissa. Seuraavat koordinaatit sijaitsivat Winterbergin bike parkin kulmilla ja majoituimme leirintäalueella aivan keskuksen tuntumassa.
Matkalla pysähdyimme ruokaostoksille Olsbergissä, missä eräs rouva tuli ihmettelemään selvällä suomenkielellä, että miten suomalaisia on eksynyt niin syrjäiseen saksalaiseen pikkukylään. Matkalle sattui yksi jos toinenkin idyllinen kylä, mäkisen maiseman saattelemana todella viihtyisän näköistä seutua. Matkaamme saattoivat sadekuurot ja illan mittaan sade muuttui jatkuvammaksi.
Leirintäaluueella oli teltoilla muitakin pyöräilijöitä, suurin osa asuntovaunuista oli ollut paikalla jo pidempään ja etuteltan sijaan niihin oli rakennettu varsin kiinteä mökki tuomaan lisätilaa. Leirintäalue oli aika vanhahtava, mutta ihan ok hinta-laatusuhteeltaan. Tosin paikan vastaanottovirkailijaa ei voi syyttää turhasta palvelualttiudesta.
