Äijäthän tuota ovat meloneet
oikeastaan läpi talven kelissä kuin kelissä kunhan vain sulaa
vettä on jostakin löytynyt, mutta omalla kohdalla muutama kuukausi
on jäänyt väliin. Lauantaina kuitenkin suostuin mukaan
aloittamaan kautta omalta kohdalta. Suuntana tuttu Teuronjoki välillä
Hämeenkoski-Mommilanjärvi, matkaa noin 35 km. Tulvavesi oli jo ehtinyt pitkälle kohti merta, sillä veden pinta oli
jo melko alhaalla ja kivet alkoivat varsinkin alkuosalla olla
haittona. Lisäksi matalalla vedellä melottaessa mutkaisen joen
pohjan virtaukset vaikeuttavat kanootin kääntämistä mutkiin.
Päivä oli aurinkoinen, mutta melko tuulinen ja vastatuulipätkillä
meinasi ärsyttää, vaikka jokimelontaa harrastimmekin.
Tulipaha huomattua ettei talven
punttitreenit aivan ole menneet hukkaan, vaan oli ihan hyvä fiilis
vetää koko matkan, eikä esimerkiksi olkapäiden väsyminen
tuntunut missään vaiheessa. Yläselkä oli kaiken kovimmilla ja
siellä onkin ollut vähän jumia liki 5 tuntia kestäneen melonnan
ansiosta. Reissun päälle grillattin makkarat :)
Mikä eläin jättää tuollaset jäljet? Mommilanjärven hirviö (pojat päätti rantautua sitten portaiden kautta) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti