Taas vierii päivät niin ettei meinaa perässä pysyä. Kuluneella viikolla syynä oli pääasiassa työmaalle liittyvät jutut, isompi palaveri ja seminaari opiskeluissa, joihin kumpaiseenkin valmistautumiseen piti uhrata myös hieman yöaikaa, mikä ei kyllä minulle sovi ollenkaan. Kunnon yöunet on hyvinvoinnin ja hyväntuulisuuden perusta.
Viime sunnuntaina leivoin taas ruisleipää ja lopputulos alkaa olla jo lähellä myös ulkonäöllisesti sitä perinteistä ruislimppua. Vähän vaaleampaa leipä on kuoreltaan edelleen, mutta ehkäpä se on uunin syytä. Lisäksi sunnuntaina vedin kaksi spinningtuntia, tein mäkitreenin Huskvarnassa upeassa talviauringossa (vaikka hiki roiskui +11 asteen lämmössä ohuissa trikoissa ja t-paidassa), leivoin leivät, pesin pyykkiä jne. Viikolla treenihommissa tuli mieluinen yllätys maantiejuoksulenkillä. Sain vähän palautetta, etten treenaa tarpeeksi kovalla intensiteetillä silloin kun reenaan, niin ajattelin testata, että kuinkas lujaa sitä oikein voiskaan sellasen tunnin lenkin juosta. Sen suurempia vauhteja matkan aikana katselematta juoksin niin lujaa kuin mukavasti ilman isompaa maitohapon eritystä tasamaalla pystyin, ylämäissä annoin kertyä vähän happoja ja alamäkiin rennolla askeleella. Huomasin, että juoksutekniikka otti vähän vastaan varsinkin alamäissä, mutta samalla osoittautui huomattavasti helpommaksi juosta jalan etuosalle eikä niinkään kantapäälle. Ehkä sellaiset matalakantaiset juoksukengät tulee vielä hankintalistalle (niin kuin noita lenkkareita ei vielä muuten ois tarpeeksi). Lopputulema oli sitten ehkä elämäni nopein kymppi, vaikka en varsinaisesti oo aikaisemmin ees moiseen koskaan pyristellyt, mutta kilometritahdiksi tuli lämmittelyn kanssakin 5min 35 sek kilsalle, nopeimmat kilsat meni jopa 5.20-5.25 vauhdilla. Eli suunnilleen 30 s pois siitä, mitä aikaisemmin syksyllä olen pitänyt mukavana lenkkitahtina vastaavalle juoksulle tarkoittaen että vuodentakaisesta on lähtenyt minuutti. Oho. Mutta toisaalta mukava huomata, että reenillä on taas vaikutusta.
Annapurnalle on nyt kuukausi ja viikko aikaa, harmiksi kaiken kiireen keskellä on jäänyt toi kiukutteleva varvas hoitamatta, taitaa olla jo liian myöhäistä tehdä mitään radikaalia..
Tänään F&S:llä on inspiraatiopäivä vetäjille, me spinnaajat päästään testaan uudehkoa konseptia, intervallia, jota minäkin alan keväällä vetää, sekä Activio-sykemittareiden kera että ilman. Mukavaa, kun vielä päälle on vähän sosiaalista aktiviteettia, niin saa nollattua edellisen viikon stressit ja nauttia elämästä sekä ladata tulevaa viikkoa varten - kolme seuraavaa viikkoa ennen lentoa etelään tulevat olemaan hektisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti