Niin meni se kesä ja arki astui vauhdikkaasti kuvioihin, kuten oletettu oli. Tosin vauhdikas syksy oli myös toivoissa, jotta J:n viimeiset kuukaudet UAEssa kuluisivat ja minun hommat töissä sekä opintojen parissa etenisivät hyvällä tempolla. Niinpä on jäänyt taas tänne tilittäminenkin vähäiseksi, vaikka onhan tässä tosiaan yhtä sun toista tehty ja tapahtunut sitten heinäkuun lopun.
Töissä loppukesän tavoittena oli saada konferenssijulkaisu matkaan 15. syyskuuta mennessä ja toiveissa olisi nyt sitten matka St. Louisiin USAan huhtikuussa ensi keväänä. 1. marraskuuta mennessä pitäisi tulla tieto onko paperi hyväksytty. Sen jälkeen töissä alkoi vaihe, jota olin jo odotellut, sillä viimein koin että olen pääsemässä tekemään asioita tasolla, joka on oikea väitöskirjalle. EBSD (electron backscattering diffraction) ei sano suurelle yleisölle mitään, mutta se on kuitenkin lupaava karakterisointimenetelmä joka voisi kertoa meille lisää valuraudan jähmettymisestä ja valuvikojen muodostumisesta, mutta menetelmää ei ole maailmalla sovellettu ylipäätään kuin yhdessä julkaistussa artikkelissa. Ja kun laitteisto meiltä koululta löytyy, nyt pitää vaan kehittää menetelmää meille sopivaksi = mielekästä tekemistä! Lisäksi koko talvi tulee olemaan täynnä kursseja, mutta keväällä pitäisi opinnot olla paketissa.
Artikkelin lähettämisen jälkeen ajoitin myös matkan etelään, varsin todennäköisesti viimeistä kertaa ehkä ikinä, matkustin Dubaihin ja RAKiin. Matka sattui kesän viimeiselle kuumalle ja kostealle viikolle, päivälämpötilat olivat varsin halvaannuttavia, +40 tuntumassa ja kosteuden ansiosta lämpö myös tuntui. Matkaan ei kuulunut enempää ihmeellisyyksiä, teimme viikonloppureissun Musandamiin Omaniin, päivällä kävimme risteilyllä ja snorklaamassa ja yöksi ajoimme vuorille, grillasimme ja nukuimme ulkona. Onnistunut reissu kaiken puolin.
Treeni on vaihteeksi koostunut pääasiassa spinningistä maustettuna vähän sillä sun tällä, vähän maastopyörälenkkejä, juoksua aivan liian harvoin, jonkun verran voimatreeniä ja jumppaa.. Päiviä on aivan liian vähän viikossa, jotta kaikkea kivaa ehtisi tehdä ja levätäkin kun pitäisi. Pitäisikin tästä lähteä ulkoiluttamaan uusia kenkiä, Saucony Peregrin 2, joka on maastojuoksukenkä, jossa on minimaalinen kanta-päkiä korkeusero ja ohuehko, mutta yllättävän kiertojäykän oloinen pohja. Katsotaan miltä juoksu tulee tuntumaan - toivottavasti hyvältä, olisi mukava pystyä taas juoksemaan ultra jollakin aikataululla. Mutta nyt on aika lähtä nauttimaan aurinkoisesta syyssunnuntaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti