Marraskuu on jo lähellä loppuaan, mutta pakkasista ei ole tietoakaan. Pitkä ja märkä syksy alkaa ottaa päähän.. onneksi ensi viikolle on jo luvassa pakkasia. Pakkaset eivät ole kuitenkaan ensi viikon kohokohta, vaan pääsen taas käymään Suomessa! Taaskaan ei ehdi Lahtea pohjoisemmaksi, mutta onhan sekin jo jotain.
Edellisestä kirjoituksesta on taas vierähtänyt aikaa, mutta jotenkin on ollut niin kiirettä, eikä arkipäiväisiä asioita kummallisempaa ole tapahtunut, niin ei ole tullut kirjoiteltua. Päässä pyörii monenlaisia ajatuksia tulevaisuuden kuvioista, etänä elämisen jatkaminen ei oikein houkuta ja ratkaisuvaihtoehtojen pohdiskelu on vienyt useampaan otteeseen yöunet. Toivottavasti joulukuu tuo tullessaan vastauksia.
Eilen kävin tarkoittamassa demoneja pään sisältä juoksulenkillä otsalampun valossa, eikä mutatilanne metsässä ole helpottanut eikä kaikkia paikkoja lampun valossa huomannut.. Viimeisin hankinta lenkeille ja erityisesti salille on SPIbelt, jossa kännykän kantaminen onnistuu loistavasti, eikä tavaroiden helmistä todellakaan tapahdu. Alun perin ostin vyön, jotta salilla treenatessa saisi musiikin kätevästi mukaan, kun hauiksen ympärillä pidettävää taskua en pysty käyttämään (hieman ihmetyttää ne, jotka pystyvät painoja niin nostelemaan, vaikka ei nuo minun hauikset nyt niin erikoisen isot ole) ja tarinoiden takataskussa soitin haittaa vatsalihakset treenaamista. Vyön avulla haitan voi pyöräyttää sille kentille, jossa se on vähiten edessä.
